Jooseppi työskenteli postitoimistolla tehtävänään käsitellä kirjeitä, joiden vastaanottajan osoittetta ei ollut merkitty selvästi. Työskennellessään eräänä päivänä juuri ennen joululomaa hänen eteensä osui kirje, jonka vastaanottajaksi oli merkitty haparoivin kirjaimin "Joulupukki". Joosepin mielenkiinto heräsi, joten hän päätti avata kirjeen ottaakseen sisällöstä selvää. Kirje kuului:
"Arvon joulupukki,
olen 83-vuotias leski ja elän hyvin vaatimattomalla eläkkeellä. Lompakkoni varastettiin eilen, ja sen mukana menivät kaikki rahani, 100 euroa. En saa mistään lisää rahaa ennen seuraavaa eläke-erääni, jonka saapumiseen kuluu vielä monta viikkoa. Tarvitsisin kuitenkin kipeästi noita rahoja, sillä ehdin jo kutsua kaksi hyvää ystävääni luokseni joulupäiväksi viettämään illallista. Ilman rahoja en voi ostaa heille mitään syötävää. Minulla ei ole enää perhettä tai muitakaan omaisia, joten olet ainoa toivoni. Voisitko ystävällisesti antaa minulle nuo 100 euroani joululahjaksi?
T: Rouva Hakkarainen."
Jooseppi oli syvästi liikuttunut kirjeestä ja näytti sitä muille postitoimiston työntekijöille. Jokaisen työntekijän onnistui kaivaa taskustaan jokunen seteli, ja yhdessä työntekijät saivat lopulta kasaan 96 euroa, mikä oli kiitettävän lähellä rouvan kadottamaa sadan euron summaa. Rahat lähetettiin Hakkaraiselle kirjeessä, ja koko loppupäivän ajan työntekijöiden sydäntä lämmitti ajatella, kuinka rouva Hakkarainen voisi viettää mukavan illallisen ystävättäriensä kanssa.
Joulu tuli ja meni, ja muutaman työpäivän jälkeen postitoimistoon tupsahti taas kirje rouva Hakkaraiselta Joulupukille. Kaikki postitoimiston työläiset keskeyttivät toimensa, ja kerääntyivät innostuneena lukemaan Hakkaraisen kirjettä. Kirjeessä luki:
"Arvon joulupukki,
en tiedä miten voisin kiittää sinua tarpeeksi rahoista, niiden avulla sain valmistettua ystävättärilleni ikimuistoisen illallisen. Joulupäivämme kului oikein mukavasti ja kerroin lahjastasi heillekin. Sadasta eurostasi oli muuten hävinnyt matkalla neljä euroa, tämä johtuu varmasti niistä varastelevista surkimuksista siellä postitoimistossa.
T: Rouva Hakkarainen"
